maanantai 30. heinäkuuta 2018

Leikkaus tehty

Kännykällä kirjoittelen nopeat kuulumiset täältä sohvan pohjalta..Jalka leikattiim tänään nukutuksessa ja kaikki meni lääkärin mukaan hyvin. Takareiden jänne josta puuttuva pala rakennettiin oli kuulemma hyvä ja tukevaa tekoa.  Pääsin jo ennen kolmea takas kotiin vaikka aamulla hoitaja epäili että klo 4-5 voisin päästä. Vain yksi paha pahoinvointikohtaus yllätti just kun olin lähdössä mutta se meni onneksi heti ohi kun menin lepoasentoon. On hoitajan mukaan normaalia kun istuin vähän liian kauan sängyn laidalla odottelemassa lähtöä.

Kaikki kotona fine paitsi että ei. Joku on alkanut vuotamaan pohkeen yläosasss takana. Mehiläisestä soitettiin jo lääkärille kotiinkin mutta ei ole kuulemma vakavaa jos ei nyt pahemmaksi ylly. Itse mietin infektioherkkyttä ettei nyt mikään pöpö pääse iskemään.. Tuossa se vuotaa nyt enemmän ja vähemmän. Johtunee varmaan siitä että liikuttelen varpaita tukoksia ehkäistäkseni. Jalka on siis TODELLA todella kipeä nyt ja esim.vessaan lähdöt on tuskaisia ja pitää tehdä miehen avustuksella. Kun jalka liikkuu ylös tai alas kipu on kreisi. Ei pystyis jos ei olis pakko. Kipulääkkeiksi sain 3x pvässä 1kpl 500mg Panacodia ja yöksi kovemman lääkkeen. Mutta, nyt jo jouduin ottamaan toisen Panacodin tässä kotona kun alkoi tulla lepokipuakin. Mulle ei siis näytä olevan riittävä lääkitys. ;) Jännä että mitään kipuja ei ollut ennen tätä leikkausta vaikka ristiside oli poikki . Kai kivut tulee nyt tuplana. Ja huomenna pitäs jo jumppailla!! Kääk! Miten tälläsen kipeen vuotavan jalan kanssa jumppaat..? Huomenna soittaa hoitaja joten ehkäpä tulee selvyyttä asiaan.

Kohti kivuttomampaa huomista, I hope!



sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Se on sitten menoa huomenna..

..Tai näin ainakin olettaisin. Sain kun sainkin flunssan about selätettyä.  :) Edelleenkin ääni on käheähkö ja niistää saa muutaman kerran päivässä eikä nyt tee mieli mitään suurta hengästymistä aiheuttavaa ponnistelua tehdä, mutta olettaisin että olen ihan riittävässä kunnossa huomiseen leikkauseen.

Kävin äsken vielä vähän salilla tekemässä muutamia jalkareenejä ja vähän jotain muutakin. Ihan vaan taas siksi että kohta ne hommat loppuu aika pitkäksi aikaa. :( Salille menen kyllä heti kun mahdollista jotain tekemään mutta jalkareenit on taputeltu kuukausiksi..

Huomenna pitäisi sitten olla Mehiläisen leikkausosastolla klo. 9:00 aamulla. Vähän alkaa jänskättämään. Eniten pelottaa minkälaiset helvetilliset kivut tulee joiksikin päiviksi, niistä olen lukenut ehkä vähän liikaakin.. :(  Ilmeisesti ensimmäisinä öinä on turha haaveilla nukkuvansa, juurikin kipujen ja muuten hankalan olotilan vuoksi. Itse en ikinä nuku selälläni, ja muutenkin pyörin ja hyörin kuin väkkärä pitkin öitä ja just oikein tarkkailin että tuo vasen jalka on lähes aina koukussa johonkin suuntaan lepoasennossa. No, nythän sitä ei sitten saa koukkuun ihan hetkeen ja olisi kai jonkunlainen kohoasentokin suotava olla. Että saa nähdä miten käy nukkumisen suhteen. Olen varannut jo tyttären sängyn ainakin ensimmäiseksi viikoksi itselleni, sillä siihen sänkyyn pääsee nousemaan mistä puolelta vaan eikä missään ole laitoja. Toisinkuin sänky jossa yleensä nukun joka on sellaisessa kopissa (oma tarinanasa..) ettei pääse kuin päädystä sänkyyn ja pois ja päädyssä on korkeahko "reuna" minkä yli pitäisi joka kerta jotenkin itsensä kammeta. Sopii siis tosi hyvin tälläiselle polvipotilaalle ;). Kun ei sieltä meinaa päästä edes terveenä pois. :D

Toinen juttu mikä mietityttää on miten saan pidettyä polven ilman mitään tulehduksia näillä helteillä...  Nythän on siis luvattu tosiaan +30 astetta koko tulevaksi viikoksi. Ei kyllä huvittaisi maata kotonakaan koko viikkoa jalka pystyssä. Mutta saa nähdä miten käy, kai sitä sitten vaan makaa jos on pakko eikä liikkumaankaan pysty.

Mutta näihin kuviin, näihin tunnelmiin..täytyy ehkä ottaa ihan valokuva tuosta polvesta ennen leikkausta, sen jälkeenhän se ei enää ikinä ole samannäköinen. Mutta toivottavasti siitä tulee lopulta entistäkin parempi toimivuudeltaan.

Tänään pitää syödä ja juoda sen minkä meinaa , enää aamulla sitä ei sitten tehdä. Meinasin pyytää sen nukutuksen, jotta homma on äkkiä ohi, eikä muutenkaan nappaa kuulostella leikkauksen äänimaailmaa.. Pahaa tekee jo ajatuskin.

Palataan leikkauksen jälkeen asiaan!

Siinä se polvi nyt on..vielä ilman suurempia arpia. ;)




keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Kepit haettu

Kävin hakemassa kepit valmiiksi maanantaita varten. Sain ihan värinkin valita, valitsin aina varman mustan. Kepeissä on jopa "kissansilmät" eli heijastimet sekä takana että edessä, uskaltaa kepitellä pimeässäkin. :D Ihan helppoa niiden kanssa oli päästä eteenpäin, toivottavasti sujuu myös leikkauksen jälkeen. Portaitakin jo kokeilin mennä ja onnistui kun varovasti menee.

Tänään kävin vähän lenkkeilemässäkin, taisi mun taikajuomat (tuoretta inkivääriä, hunajaa, kurkumaa ja sitruunaa) onneksi tehota flunssaan, ja enää on vaan vähän räkäinen olo. Mahtavaa! En malttanut olla hölkkäämättäkin vähän, just for old time's sake, nytkun kohta en sitten pääse juoksentelemaan varmaan ennen ens kevättä ollenkaan . :( Ikävä tulee kyllä juoksulenkkejä.

Hellekesälle ei näy (onneksi) loppua ja seuraavat 3 viikkoa on ainakin ennustettu olevan tälläistä 25-30 lämpöä. Mahtavaa, tosin en tiedä miten sen leikatun polven kanssa pärjäilen.. tulehtuuko se helpommin helteellä ja miten sen estäisi.. Uimaan ei pääse pariin viikkoon ainakaan jne. Nyt kun olen uinutkin joka päivä ja monta kertaa, yleensähän en Suomen vesissä käy välttämättä ollenkaan koko kesänä. Mutta nyt kun uimavedet on 25-30 asteisia pystyy jo menemään. :)

Maanantaita odotellessa! Ehkä kirjottelen seuraavan kerran leikkauksen jälkeen, alkaa olemaan jo niin lähellä... HUI!

sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Voihan flunssa!!

Oltiin viime viikon alussa reissussa Tallinnassa ja sillä reissulla ma-ti välisenä yönä alkoi kurkku tuntua oudolta. Ja nyt onkin sitten kunnon flunssa päällä. :( Tänään etenkin on nenä vuotanut ihan jäätävästi. Onneksi kuumetta ei ole, tosin en tiedä meniskö tämä nopeammin ohi kun olisi. Nyt olisi ihan PAKKO parantua ennen tämän viikon loppua, jotta pääsen leikkaukseen viikon päästä. Kaikki mahdolliset rohdot on otettu nyt käyttöön ja ei voi kun toivoa parasta. Ottaa kyllä päähän ja rankasti jos nyt vielä kävisi niin että kauan odotettu leikkauskin siirtyy, ja ties mihin, koska ajathan on todnäk. jo annettu itse kullekin jo ennen heinäkuuta. Tässä on nyt jo ihan riittävän kauan menty "säästöliekillä" urheilussa muutenkin tämän polven takia ja kun tietää kuinka kauan on vielä leikkauksenkin jälkeen edessä aikaa jolloin urheilut on ihan eri tasoa kuin normaalisti niin ei kyllä yhtään huvita ajatus siitä, että kaikki vielä viivästyy. Nyt pitäisi äkkiä päästä vaan leikkaukseen ja siitä eteenpäin! :)

Kävin fyssarilla nyt viimeisen kerran ennen leikkausta viime keskiviikkona. Enää tässä vaiheessa ei kummempia uusia juttuja tullut, sain ohjeeksi viimeiset ajat vain harjoitella asentotuntoa, eli tehdä niitä tasapainoharjoituksia nyt eniten. Lihasta oli etureiteen tullut, joten turhaan ei ole hellepäiviä jumppailtu. ;) No, leikkausen jälkeen kaikki tuleekin katoamaan supernopeasti leikkausjalasta ja kuulemma seuraavan kerran kun nähdään leikkauksesta 2 vkon päästä, on reisilihas jo pulkan naru.. Jeejee. Tyhjästä saa siis sitten lähteä rakentelelemaan uutta lihasta.

Nyt kyllä pelottaa oikeasti tämä flunssa, joka tietenkin minun tuurilla tuli just nyt kun sitä vähiten kaipasi. Ja helteellä!! Ikinä en muista kesällä sairastaneeni. Toisaalta mitä muuta voi odottaa kun on meikäläisen tuurista kysymys..

Nyt vaan peukut pystyyn että leikkaukseen pääsen viikon päästä ja tämä flunssa on lähtenyt edes suurinpiirtein pois..

maanantai 2. heinäkuuta 2018

Leikkauspäivä tiedossa

Viime viikko oli sen verran hektinen "lomaviikko", ettei ehtinyt edes kuulumisia päivitellä. :) Kävin maanantaina lääkärillä, oli nopea reissu. Lääkäri jälleen kerran kokeili polven ja totesi että Kyllä se edelleenkin on yhtä löysä. ;) Edelleenkin ristiside siis lähes poikki, ei ole yllättäen tapahtunut ihmeparannusta. Keskustelimme hetken leikkauksen tarpeellisuudesta ja todettiin että jos haluan elää jatkossa vielä samanlaista elämää kuin ennen niin leikkaus on syytä tehdä. Polvestahan on jatkuvaa haittaa ja huomaan, että kun jumppaan sitä nyt ahkerasti, se voi jopa kipeytyä jolloin siitä on vielä enemmän haittaa kuin normaalisti.

Leikkauspäivä soitettiin Mehiläisestä sitten seuraavana päivänä ja sain onneksi leikkausajan heti kun mahdollista tänne Jyväskyään eli maanantaille 30.7. Kuopioon olisin päässyt jo heinäkuun puolen välin aikoihin mutta ehkäpä helpompi kuitenkin kun tehdään tässä Jyväskylässä. Joonas Sirola tosiaan sitten leikkaa polven ja klo 10:00 pitäisi olla salissa tuolloin 30.7. Siitä se sitten lähtee! 3 viikkoa kepeillä kävelyä tiedossa, aargh. Olen kuitenkin onnellinen että ehdin tässä kaikki kesäreissut suorittaa ennen leikkausta ja toivon mukaan sitten jo jotenkin toipuakin sinne syksyn reissuun.

Fyssarireissulta sain viime viikolta taas entistä isomman kasan jumppaohjeita mukaan. Punttisalipäivinä ei tarvitse tehdä tuota kotijumppaa mutta muuten sitten kyllä. Tässä menneenä viikonloppuna oli nyt 2 päivää etten tehnyt yhtään mitään. Se oli pelkästän hyvä asia, koska huomasin tuossa männä parina viikkona että kun joka päivä kävin salilla tai jumppasin tai pyöräilin tai jotain, niin vammajalan etu-ja takareisi ei enää palautunut reenistä vaan oli kokoajan kipeänä. Nyt tuntuu parin päivän levon jälkeen että voi taas jumppaillakin. Polvi myös tosiaan alkoi kipuilemaan, ehkä tuli vähän liikaa jumppailtua ja rasittui.

Lääkärin näen seuraavan kerran leikkaussalissa ja fyssaria tässä kolmen viikon päästä vielä kerran ennen leikkausta. Voin kertoa että vähän jänskättää jo lähinnä se leikkauksen jälkeinen elämä tässä kolmikerroksisessa talossa, mutta eiköhän se siitä. :)